Peruskestävyysharjoittelu (LSD)

"Voima ja nopeus ovat ensimmäiset asiat, jotka katoavat kesätauon aikana. Kestävyys on seuraava. Kuinka se saadaan säilymään?"

Huipputason kestävyysurheilijat, kuten hiihtäjät, pyöräilijät ja maratoonarit rakentavat lihaksistosta "aerobisen moottorin" jonka läpi syötetään "polttoainetta" kilpailujen lähestyessä. LSD tarkoittaa pitkäkestoista hidasta treeniä (long, slow, duration) ja sen idea on rakentaa vankka aerobinen peruskestävyys, jonka päälle sitten lisätään muuta harjoittelua.

Arleigh Reynolds kertoo, että mikään ei tapahdu hetkessä. Ihmispuolella LSD-harjoittelun paras hyöty alkaa näkyä vuosien työn jälkeen ja koirilla "aerobisen moottorin" huipputehon saavuttaminen kestää noin 2-3 vuotta, kun koira lähestyy aikuisikää. LSD-harjoittelu tehostaa lihakseen kulkeutuvan polttoaineen palamista. Mitokondroiden määrä lihaksissa kasvaa, jotka taas polttavat rasvan energiaksi. Muutos vie aikaa vähintään 12 viikkoa, ennen kuin tuloksia oikeastaan havaitaan.

LSD-harjoittelussa on syytä muistaa pari asiaa. Ensimmäinen on, että harjoittelu pitäisi tehdä maitohapporajan alapuolella, matalalla sykkeellä. Jos maitohappoa pääsee syntymään, treeni on liian kuormittavaa, eikä toivottua kehitystä tapahdu. Harjoittelun pitäisi olla siis kevyttä. Toinen tärkeä asia on se, että harjoitus kestää aina muutaman tunnin kerrallaan. Ylikuumeneminen ei ole LSD:ssä ongelma, koska syke ja harjoituksen intensiteetti pysyy matalalla. Reynolds mainitsee, että harjoittelu voidaan tehdä n. 18 asteen lämmössäkin.

Reynolds antaa koirille 4-6 viikkoa lepoa kisakauden jälkeen. Koirat saavat leikkiä ja niiden kanssa käydään lenkillä. Toukokuun lopussa hän aloittaa säännöllisemmän LSD-harjoittelun. Hän käyttää koirilleen harjoittelussa pyörivää "kävelytyskonetta". Koirat tekevät harjoituksia 1-3 kertaa viikossa ja jokainen harjoitus kestää noin 2-4 tuntia. Juoksunopeus on noin 12 km/h. Hän antaa koirille välillä hiukan vettä, että suu ja kitalaki puhdistuvat kuolasta. Tämä on tärkeää, koska suussa on verisuoniverkosto, joka hengityksen aikana jäähdyttää aivoihin kulkevaa verta. Jos suu on täynnä kuolaa, jäähdytys ei toimi kunnolla.

Kuukausi tästä eteenpäin ja mukaan otetaan myös vapaana juoksutus. Mönkijätreenit alkavat yleensä syyskuun puolivälissä, mutta hyvän kesäharjoittelun takia, niiden aloituksessa ei välttämättä tarvitse kiirehtiä.

Kun aerobinen peruskestävyys kauden edetessä saadaan valmiiksi ja kisat lähestyvät, voidaan LSD-treeniä vähentää. Ylläpitoon riittää yksi LSD-harjoitus viikossa tai kymmenen päivän aikana. Samaan aikaan huomio on yhä enemmän kiinnittynyt harjoittelussa myös voiman ja nopeuden kehittämiseen.

Koirat, joiden harjoittelu on tehty "vanhalla tyylillä", ilman LSD:tä - ensin 5km - sitten 8km - 12km jne. - niiden energiasta vain noin 60 - 70% tulee aerobiselta puolelta ja loppu tehdään anaerobisesti ja joudutaan turvautumaan hiilihydraattivarastojen käyttöön ja se taas tarkoittaa sitä, että ne jaksavat juosta korkeaa nopeutta vähemmän aikaa. Sellaiset koirat, joilla on vahva aerobinen peruskestävyys ja takanaan paljon LSD-harjoittelua, 90% energiasta tuotetaan aerobisesti. Kyky käyttää rasvaa energialähteenä on huipussaan, eli "tankki" on suurempi ja koirat jaksavat juosta korkeaa nopeutta pidempään.

Reynolds muistuttaa, että ruoan suhteen ei kannata nuukailla. Hän kehottaa syöttämään laadukasta ruokaa läpi kauden: " Jos et syötä hyvää ruokaa ennen kisakautta, olet heti kolme kuukautta muita jäljessä." Hän kertoo myös tutkimuksesta, jossa todettiin, että koira varastoi rasvaa mitokondrioiden sisään. Koirat pistettiin juoksemaan juoksumatolle ja niiden rasvan hapetusnopeutta mitattiin. Kahdenkymmenen minuutin sijaan, aikaa kului vain pari minuuttia. Tämä kertoo siitä, että huippukuntoisella koiralla rasvanpoltto on heti käynnissä.

Reynolds sanoo, että LSD-harjoitukset koirien kanssa voi tehdä esim. kävellen tai polkupyörällä. Hän kehottaa löytämään säännöllisen rytmin harjoituksiin. Parikin harjoitusta viikossa, niin eron huomaa syksyllä. Koirat kestävät lämpöä paremmin, loukkaantumisriski pienenee ja suoritustaso on parempi koko loppukautta ajatellen.